Trogirista lähdettiin rantatietä kohti pohjoista. Aamulla oli vielä melko rauhallista ajella. Kauniin karut merimaisemat hätkähdyttivät uudestaan ja uudestaan. Siebenikin ja Zadarin kautta suunnistimme edelleen kohti Rijekaa. Lämpötila oli jo kohonnut lähemmäs +30 astetta, joten nesteytystä tarvittiin joka pysähdyksellä. Mieltä rauhoitti tankkaustaukojen ihastuttavat maisemat.
Turkoosina kimmeltävä meri ja Kroatian karu vuoristo, yhdistelmä, joka saa sanattomaksi.
Kuumuus, tai siis lämpö, ja runsas veden juominen saa kaipaamaan myös suolaa. Tankkauksen jälkeen näimme biker friendly -kahvila-ravintolan. Ainakaan ravintolaan johtava kuja ei ollut mielestäni niitä motoristiystävällisimpiä: kunnon prosenttimäki alas joillain mystisesti vaihtuvilla päällystyksillä. Alas päästiin pystyssä ja siellä mietinkin, että kuinkahan sitten ylösmeno... No, siitäkin selvisin kaatumatta!
Ruoka oli hyvää ja merimaisema kaunis.
Kroatian ja Slovenian rajalla oli jälleen passin tarkastus. Siitä päästiin onneksi ripeästi.
Karun Kroatian luonnon jälkeen oli ihana nauttia vehreästä Sloveniasta hetki. Tänään käytiin n. 670 metrin korkeudessa.
Majapaikkamme sijaitsee aivan Slovenian ja Italian rajalla Italian puolella. Ja Italiassa kun ollaan, ruuaksi syötiin pitsaa, herkullista sellaista.
Nyt Italia ja hotel Pesek hiljenee. Huomenna hätyytellään korkeuslukemissa ihan uusia lukemia. Hyvää yötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti